perjantai 29. huhtikuuta 2011

Back in business

Terveisiä Turusta. On se kyllä ruma kaupunki, ihan oikeesti. Mikäköhän siinäkin on ettei siihen Kauppatorille saada mitään kaunista aikaiseksi...Mutta olipa makeampi paluu Prahaan! Sireenien tuoksu vaan tulvi nenään kun astuin metrosta Náměstí Mírun aukiolle! Kesä on kiva.

Kauhia määrä kouluhommia ehti kasaantumaan viikon aikana, vaikka täälläkin oli pääsiäisen kunniaksi muutama päivä vapaata...Oon vähän hukassa nyt, kun ensi viikoksi pitäisi kirjoittaa pari esseetä tsekiksi, saada yhden kurssin final research johonkin kuosiin ja tsekinkielen koekin painaa kohta päälle. Nii ja opintotukikin sais kilahtaa tilille mitä pikimmiten...

Pääsiäinen tuli ja meni, suklaamunien ja frgalin syöntiä lukuunottamatta, tää juhla meni multa ihan täysin ohi! Tsekeissä sitä vastoin on aika hauskat (?!) perinteet pääsiäiselle. Meillä kun pikkulapset kiertävät ovilta oville virpomassa, täällä vastaavaa tekee aikuiset miehet... Tai no vastaavaa ja vastaavaa, täällä perinne on sellainen että miehet saa piestä (ehkä vähän turhan raju sana...) naisia erityisillä kepeillä pääsiäismaanantaina kello 9.00-12.00 välillä. He siis kiertävät ovelta ovelle, mäiskivät eukkoja kepeillä ja palkaksi saavat maalattuja kananmunia ja viinashotteja, sekä erivärisiä nauhoja keppeihinsä...Jos miehet kuitenkin jatkavat pieksemistä kello 12.00 jälkeen, naiset saavat heittää miesten päälle vettä. Harmi vaan kun multa meni tää homma ihan ohi, kun olin justiinsa Suomessa. :/ Nää perinteet on kuulemma mukana enempi maaseutujen ja pikkukaupunkien pääsiäisessä kuin Prahassa...Mutta kyllä täälläkin näin niitä kepakoita myynnissä kukkakaupoissa.

No nii, se on semmonen juttu, että vaikka kohta kello kaksitoista lyö niin minä rupian kirjoitteleen esseitä. Näin perjantain kunniaksi!  Ja Snaigleskin pörhältää huudeille ens viikolla, avot.

Frgal, näyttää homehtuneelta pizzalta, mutta on ihan hyvää (täytteenä esim. luumuhilloa ja rahkaa)

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Vaikkei etsiskään niin löytää

Onni on alkanut meikäläistäkin potkimaan; motivaatio on palannut ja eilen löysin kadulta 600 korunaa! Ai että mikä lottovoitto! Oltiin menossa justiinsa katsomaan Belle and Sebastiania Roxyyn (http://www.roxy.cz/) ja siinä ne vaan lepäsi mun jalkojen juuressa. Ja minähän lupasin sitten tarjota koko illan, tottakai :) Ja hyvä iltahan se oli, vaikka keikka oli ihan hanurista. En oo koskaan (vähän liioittelua...) ollut niin lyhyellä keikalla. Ovet aukes 19.30 ja lämppäreitäkin oli kaksi niin koko homma oli purkissa 22.00. Ei oo ees mahdollista. Tai näköjään on. Muutenkaan en oikein päässyt keikkafiilikseen jostain syystä, muilla näytti kyllä olevan hauskaa ja paikka oli melkein täyteen ahdettu. Kyllä otti kupoliin, mutta onneksi ilta ei ollut sillä pilattu.

Viime lauantaina käytiin tsekinkielikurssilaisten kanssa Karlstejnin linnassa retkeilemässä. (http://www.hradkarlstejn.cz/home1/) Oli mukava lähteä käymään vähän muuallakin kuin vaan Prahassa. Muutenkin olis tarkoitus lähteä kiertämään maata kunhan luennot on loppu, ainakin Český Krumlov, Brno ja Kutna Hora ois tavoitteena. Ihan hullua että mulla on joitain kursseja enää 1 kerta jäljellä, eikä niitä muitakaan enää montaa kertaa ole! Kaikki luennot loppuvat multa jo kuukauden päästä...Yksi lukukausi on kyllä liian lyhyt aika olla vaihdossa, todellakin suosittelen kokonaista lukuvuotta jos on ajatuksena lähteä. Justiinsa kun alkaa tottua elämänmenoon, koulunkäyntiin ja uusiin ystäviin, pitääkin jo lähteä kotio.

Muutaman tunnin päästä mulla on tsekinkielen koe...Apua. Ja pakatakin pitäis kun ylihuomenna on lento Suomeen. Mukava päästä käymään kotona, mutta siitäkin vähän ristiriitaiset fiilikset. Onneksi saan vielä palata, hirvittää ajatus että jos tää olis ny tässä. Hui.



Hrad Karlštejn

Meijän tsekinkielen kurssilaiset ja opet (vasemmanpuoleiset neidit)

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

On se ilmoja pidelly...

Byhyy, vettä tulee kuin aisaa ja kouluhommat kaatuu niskaan ja motivaatio on vähän hakusessa. Sen lisäksi yks kaveri piestiin eilen yöllä yhdessä baarissa ihan syyttä. Turpiin vaan ja pari potkuu perään kun makas jo maassa. Baarimikko heitti kaverin pihalle, ei antanut edes ottaa takkia tai laukkua mukaan, loppujen lopuksi poliisin piti hakea laukku sieltä...Oikein kiva. Ei täällä kyllä silti pelota kulkea yksin myöhään/aikaisin, miten sen nyt ottaa. Ihmisiä on aina liikkeellä ja jos ei ihan hakemalla hae ongelmia niin (yleensä...) saa olla aika rauhassa. Muutenkin on hienoa et tää julkinen liikenne on järjestetty niin hyvin, taksia ei tarvii jos jalat vielä toimii sen verran että pysäkille jaksaa/pystyy kävelemään.

Tänään on ollu kyllä mutkia matkassa vähän väliä. Mm. yhden allekirjoituksen hakureissu meni reisille, kun herra opettaja oli ilmoittanut mulle väärän ajan milloin on paikalla. Yhden ainoan allekirjoituksen takia oon saanu juosta jo monta päivää eri paikoissa, eikä loppua näy. Sen lisäksi kun pamahdin siihen luokkaan, missä hyvä herra opettaja sanoi olevansa, siellä olikin tsekkiläisten oppilaiden suomen kielen tunnit ja rouva opettaja sai mut huijattua tulemaan niiden seuraavalle tunnille. Oppilaat tenttaa mua suomeks ja mä vastaan. Argh. Vaikka voi se olla ihan hauskaakin :) Mutta sillä tavalla käyttää hämmentynyttä ja sateessa uitettua poloa hyväkseen...No ei auta, ensi viikon keskiviikkona se on mentävä. 

Nyt sais kyllä tuo sade loppua ja tulla ne helteet takaisin, ostin meinaa vuosikortin Prahan eläintarhaan ja sinne mieleni halajaa...http://www.zoopraha.cz/en Mutta on mulla sentään ny Spotify Premium ja se helpottaa elämää kummasti :) Ja hei, mä pääsen (huomatkaa positiivisuus) käymään kotona ens viikolla. Keväthän on Suomessa jo pitkällä, Turkuun on tullut monta hyvää baaria lisää ja Kauppatorille joku kiva suihkulähde. Ai ku kiva.

tiistai 12. huhtikuuta 2011

The Plastics!

Voi herraisäsentää! Vihdoin pääsin näkemään The Plastic People of The Universen livenä! Yhtäkkiä bändi on alkanut kummasti kiinnostamaan, ei ehkä niinkään musan vaan historiansa puolesta. Enhän mä ollut kuullut koko ryhmästä ennen kuin vasta täällä, mutta en usko että kauhean moni muukaan suomalainen The Plasticsia tuntee… Korjatkaa jos oon väärässä. No joka tapauksessa eilen mulle ja muille Alternative Culture kurssilaisille tämä kunnia suotiin ja sen lisäksi meille oli järkätty tapaaminen bändin basistin, Eva Turnovan sekä saksofonisti Vratislav Brabenecin kanssa. 

Keikkahan ei ollut millään tavalla perinteinen ratkaisu, vaan Kansallisteatterissa (Národní Divadlo) Tom Stoppardin näytelmän Rock´n´Roll alussa bändi soittaa viitisen biisiä. Homma on tehty niin, että salissa kaikki valot on päällä ja bändi soittaa kuin olisivat omalla treeniksellä ilman sen suurempia seremonioita. Näytelmän lippuihin on painettu esityksen alkamisajaksi 19.00, mutta siihen aikaan bändi yleensä soittaa viimeistä biisiään. Näin ollen, koko Plasticsin soiton ajan yleisöä valuu saliin hiljakseen, etsien paikkojaan hämmentyneinä. Meille ei ollut näytelmään lippuja vaan pääsimme seuraamaan juuri tätä ”alkusoittoa” ja sen jälkeen lähdimme teatterin lämpiöön odottelemaan Turnovaa ja Brabenecia.

Brabenec on lähemmäs 70-vuotias, vähän höperö, alkoholisoitunut papparainen, joka ei ihan aina tiedä missä mennään ja onko esimerkiksi keikka jo soitettu vai oltiinko lavalle vasta menossa. Nykyajan musiikki on kuulemma ihan hanurista ja jos levylautasella jotain pyörii niin klassista tai jazzia, runot ja kirjallisuus yleisesti taas rules. Tämä selvä. Vastausta kysymykseen, vieläkö soittaminen ja esiintyminen kiinnostavat, ei saatu, muutama tulkitsematon mulkaisu kylläkin. 

Turnova on Brabenecia yli 20 vuotta nuorempi ja enemmän kiinni tässä päivässä, jokseenkin kyllä alkoi ihmetyttämään Evan hokeminen siitä, kuinka Vratislav juo liikaa eikä ole ihan kartalla...Sääliksi kävi vanhaa legendaa, vaikka huumorillahan näitä asioita lauottiin (ehkä). Eva liittyi Plastic Peopleen bändin keulahahmon, Mejla Hlavsan, kuoltua keuhkosyöpään vuonna 2001. Hän astui niin sanotusti isoihin saappaisiin, eikä tsekkiyleisö ihan helpolla äkillistä basisti/laulaja vaihdosta ottanutkaan. Töitä on kuulemma saanut tehdä ansaitakseen paikkansa bändissä (yleisön puolelta)... Bändin "pojat" kuulemma vetoaa vanhuuteensa jos Eva yrittää luistaa roudaamisesta naiseutensa takia - erityiskohtelua ei siis heru vaikka onkin ainut nainen bändissä. 

Tällä kurssilla meitä on noin viitisentoista, jenkkejä/kanadalaisia 12 ja eurooppalaisia 5... Henkilökohtaisesti mua alkoi ärsyttämään jenkki- ja kanadalaisopiskelijoiden jatkuva "Oh, that´s soooo cool!" tai "Yeah, that´s AWESOME!" hokeminen. Brabenec asui Kanadassa vuosina 1982-1997 (karkoituksen vuoksi), joten hänpä kait oli sitten niin tottunut näihin (järjettömän luotaantyöntäviin) lausahduksiin, eikä tuntunut niistä sen enempää ärsyyntyvän. Mulla oli siis toisin. En muutenkaan voi ymmärtää kuinka paljon turhaa ja tyhjää tekstiä varsinkin jenkit osaavat suoltaa suustansa! Voi elämä.

No oli miten oli, hemmetin hienoa oli tavata legendaarisen bändin legendaarisia jäseniä (tai ainakin legendaarista jäsentä, Turnovaa en ehkä laskisi bändin vaikuttavimpiin hahmoihin. Toki hänkin on Tsekin kulttuurielämälle tehnyt paljon hyvää, mutta tässä yhteydessä annan kaiken kunnian bändin alkuperäisille/melkein alkuperäisille hahmoille.). Ja ihan oikeaa Plastic Peoplen keikkaa pääsen katsomaan ensi viikon keskiviikkona, kun he soittavat Vagonissa (http://www.vagon.cz/indexV.html). Mutta hei, älkää käsittäkö sitten väärin, tästä ei oo tulossa mulle pakkomielle ja lupaan että tää oli viimeinen kerta kun bändistä täällä mainitsen... :)





P.S. Illan päätteeksi löysin maailman ihanimman kasvisravintolan, jonne jokaisen on päästävä edes kerran elämässään! Järjettömän hyvää ruokaa, ihana sisustus ja tyyni tunnelma. Vaikea selittää, parempi kokea itse. http://www.lehkahlava.cz/en_novinky.htm

torstai 7. huhtikuuta 2011

Olen rakastunut Prahaan

No nii ja dobrý večer itse kullekin. Ilta tosiaan on ja sehän tarkoittaa yleensä sitä, että tarttis olla baarissa siemailemassa raikkaan huurteisia olusia, mutta minäpä se istun kotona ja kirjotan blogia. Miten tähän on tultu? No vastaushan on hyvinkin yksinkertainen-Suomivieraiden tulva miltei ajoi mamelukin (uusi lempinimeni) alkoholismin partaalle ja katsoin oman itseni parhaaksi olla edes yhden päivän juomatta mallasjuomia tahi muuta alkoholipitoista. Se on todennäköisesti hyvä päätös se. Huomenna on kuitenkin koulupäivä ja aiheena olis tarjolla Tsekin sosiaalipalvelut...Parempi olla skarppina. Sen vaan sanon, että tää kaupunki hukuttaa ihmisen tapahtumien paljouteen! Ja olueen. Ja ihaniin kahviloihin. Ja klubeihin. Ja näköaloihin. Ja ja ja, tämä vois jatkua loputtomiin. Pientä ahdistustakin alkaa olla ilmassa, koska tajusin muutama päivä sitten että tätä herkkua on jäljellä enää (ENÄÄ!) kolmisen kuukautta. Ahdistusta lisää se, että paluulippukin nököttää tuossa hyllynkulmalla. Ehkä laitan sen pois näkyvistä...

Ja mitäs se mamelukki on sitten puuhaillut viime aikoina, no laitan vaikka vähän kuvia, jos ne valaisisi asiaa. Olkaa hyvät siis:

St.Agnes Convent (eli kulttuuriakin on tullut tutkailtua!)

Filmifestivaali Febio Festin yhteydessä järjestettiin myös musafestari teatterin isossa parkkihallissa (!), paikallisia bändejä ja halpaa olutta, viiniä ja shishaa



Oppimisen iloa. Tän kuvan vois laittaa suoraan johonkin vaihdon esittelyoppaaseen. "Tandemkielikurssi kannattaa, saat uusia ystäviä ja opit uuden kielen vaikkapa oluen ääressä!"

Kolbenovan joka lauantainen kirpputori! Satoja myyjiä, sisäänpääsy 20 korunaa.

mmmm...pivo...

Kevät!!

Ihana Letna, Beergarden ja näkymät koko Prahan ylle <3

Prahan linna by night


 P.S Muistakaa käydä äänestämässä! Mäkin käyn huomenna.